Menu
cache/resized/7a303faa48902efd848c7494b9385c2b.jpg

RED

Rapid Engineering Diagnostic

Specialize in:

...
Latest News

‘Ūteifuiono Featured

‘Ūteifuiono

Kōlomu ‘Aati & Litilesā: Ta‘anga, Hiva, & Haka / Art & Literature: Poetry, Music, & Dance Column

‘Ūteifuiono

Koe ta‘anga hiva kakala[1] / ‘ofa moe fakamamahi[2] (Sung poetry of love and tragedy)

Fakafatu / fakafa‘u ‘e Fetongikava Dr Viliami Uasikē Lātū (2009)

Fakaafo / fakafasi ‘e Charlie Pōme‘e (2009)

Fakaongo / fakahiva ‘e he Three Houses Down[3]

Kupu / veesi 1

Uisa he feohi ne kakano koula[4]

‘Ānau ke hoko ‘o tuputupu‘a

Manongi ‘o ‘alaha ‘ae takaua

Siofia e kaha‘u ke tu‘u mo‘unga

He ‘amanaki kuo hoko koe muna

Kupu / veesi 2

Seuke he tā kuo ongo vivili

‘Ae māvae mo hoto suiti[5]

Lau ta‘u e feohi moe ‘alovili

‘Unaloto ha kaha‘u ‘oe fāmili[6]

Vaomapa[7] teu mate ki ho‘o misi[8]

Kupu / veesi 3

Fasimoeafi he‘ikai teu hanu

Koe fo‘ui tuku ke nofo mo au

Palātavake[9] meesi[10] mu‘a ma‘aku

Tainamu‘apaea[11] ‘ete faka‘ānau

Lataiviena[12] si‘oku ‘ofa atu

Kupu / veesi 4

Fifili ki langi ke fetongi tu‘unga

‘Ikai lava hao fakatataua

Teu ‘aikona koe ke tuputupu‘a

Ke mahino ‘eku ‘ofa ‘ene luva

‘Ūteifuiono[13] fiu hono ‘ūkuma

Tau / kōlesi

Taumaiā ko ho‘o ‘alu na kae foki

Hoko ‘o mo‘oni misi ‘o ‘eta feohi

Veteki ‘a si‘ota hua ‘ikai felotoi[14]

Makara[15] si‘i ‘api teu fikaloto‘i[16]

Koe fakava‘e / fakafutinouti

[1] ‘Oku ngāue‘aki ‘ae “kakala” koe heliaki kihe “faka‘ofo‘ofa” koe heliaki kihe “‘ofa” koe heliaki kihe “ ‘ofa‘anga” – ‘o toe ‘iloa ‘ae hiva kakala koe hiva ‘ofa koe hiva tango koe hiva ‘eva.

[2] ‘Oku ‘iloa ‘ae faiva fakamamahi fakaTonga koe “performance art of tragedy” faka‘Ingilisi kae ‘iloa ‘ae faiva fakaoli fakaTonga koe “performance art of comedy” faka‘Ingilisi.

[3] ‘Oku ‘iloa ‘ae kau hiva tāme‘alea Tonga koe “Three Houses Down” ‘i Nu‘usila mo Mamani ‘oku nau ngāue‘aki lahi ‘ae ongo, afo, pē fasi faka‘Afilika-Kalipiane koe “reggae” (‘o meimei ofi he ongo, afo, pē fasi fakafa‘ahikehe fakaTonga ‘oku ‘iloa koe mīnoa / maina [minor] he faka‘Ingilisi) na‘e kamata ‘ehe tangata ‘ātisi, hiva tāme‘alea, ko Bob Marley.

[4] ‘Oku liliulea ‘ae “gold” he faka‘Ingilisi kihe “koula” he fakaTonga koe “makakoloa” mā‘uhinga mo ‘iloa koe heliaki kiha me‘a ‘oku faka‘ofo‘ofa mo ‘aonga lahi koe heliaki kihe ‘ofa koe heliaki kihe ‘ofa‘anga.

[5] ‘Oku liliulea ‘ae “sweet” he faka‘Ingilisi koe “suiti” he fakaTonga koe heliaki kihe ‘ofa koe heliaki kihe ‘ofa‘anga ‘o ui faka‘Ingilisi koe “sweetheart” (pē hone “honey” / “honeypie”) koe “mafutefua” koe “paihu‘ahone” koe “me‘amelie.”

[6] ‘Oku liliulea fakaTonga ‘ae “family” he faka‘Ingilisi koe “fāmili” koe kupu pē ‘iuniti si‘isi‘itaha he nofo fakaTonga na‘e fua / mu‘a / motu‘a ‘iloa koe “‘api” (kihe “kāinga” kihe “ha‘a” ‘oku toe ‘iloa koe “matakali” meihe fakaFisi moe “fa‘ahinga” meihe fakatohitapu / fakalotu).

[7] ‘Oku ngāue‘aki ‘ae “Vaomapa” (‘aia koe vao ‘ae ‘akau kakala koe mapa) koe hingoa fakatenetene ‘o Lotofoa, Foa, Ha‘apai (mo Pelehake, Tonga‘eiki / Tongatapu / Tongalahi).

[8] ‘Oku ‘iai ‘ae lau mālie ‘ae saikolosisi moe sakaitulisi ‘iloa Siamane ko Jung koe “misi koe fananga fakatokotaha moe fananga koe misi fakatokolahi” (dream is a private myth, and myth is a public dream).

[9] ‘Oku ngāue‘aki ‘ae “Palātavake” koe heliaki ki Lotofoa koe heliaki kia “Helu” koe hingoa fakanofo ‘o Havea Hikule‘o na‘e tō meihe Tu‘i Tonga ko Pau he‘ene tufunga hono ongo “helu” na‘e fakahuafa koe “Palātavake” na ‘e ngāue‘aki ‘ae “kalava‘i” palalafa mata moe fulufulu‘i / lave‘i tavake toto. (Vakai kihe “‘Ūteifuiono” he fakava‘e / fakafutinouti fika [13]).

[10] ‘Oku liliulea fakaTonga ‘ae “mercy” he faka‘Ingilisi koe “meesi” ‘oku ‘uhinga kihe “moihū” pē “hūfanga” pē “fakamolemole.”

[11] ‘Oku ngāue ‘aki ‘ae “Tainamuopaea” koe heliaki pē hingoa fakatenetene ‘o Tungua, Ha‘apai, (Vakai kihe “Fine tangiloi ‘o ‘Utumalama” koe heliaki ki Tungua he ‘āvea moe kāvea ‘ae fefine he “mata‘i lepoaki” he ‘aofinima ‘oe mana ‘ia ko Lepuhā ‘o Veisiale).

[12] ‘Oku ngāue‘aki ‘ae “Lataiviena” koe hingoa; ‘oku liliulea fakaTonga ‘ae “Vienna” he faka‘Ingilisi koe “Viena” kihe Kolomu‘a ‘o Austria, ‘Iulope, ‘aia ‘oku tauhi mo tōkanga‘i ai he misiume ‘ae taha ‘oe ongo “helu” koe “Palātavake” na‘e tufunga ‘e Helu (Havea Hikule‘o).

[13] ‘Oku ngāue‘aki ‘ae “‘Ūteifuiono” koe heliaki ki Lotofoa koe heliaki kia “Helu” – ‘aia koe hingoa ‘ae fanga ki‘i nge‘esi fingota fuoiiki / fuovalevale / tu‘oiiki / tu‘ovalevale koe “laloni” kae “fungani” ‘ae fulufulu‘i / lave‘i tavake toto (moe kalava‘i palalafa mata). (Vakai kihe “Palātavake” he fakava‘e / fakafutinouti fika [9]).

[14] ‘Oku nofo ‘ae “ongo” (feelings) moe “loto” (desiring) he fatu / mafu (heart) koe “‘ilo‘i” (knowing) kae nofo ‘ae “‘atamai” (mind) moe “fakakaukau” (thinking) he ‘uto (brain) koe “ongo‘i” (feeling).

[15] ‘Oku hingoa / ui / ‘iloa ‘ae fa‘itoka / mala‘e ‘i Pōneke (pē Uelingatoni) he Te Ika ‘a Maui / Motu Tokelau / ‘Olunga / Noate, ‘Aotearoa Nu‘usila ko Makara.

[16] Vakai kihe fakava‘e / fakafutinouti fika [14].

Ko e ki‘i fakamatala, huluhulu, moe kinikini nounou

Na‘e fakafatu / fakafa‘u ‘ae ta‘anga hiva mālie ni he 2009 ta‘u ‘ehe punake kakato ko Fetongikava Dr Viliami Uasikē Lātū koe ta‘anga hiva ‘ofa, hanu, moe fakamamahi ‘a Toakase Helu he pekia hono hoa moe ‘ohoana ‘ofa‘anga ko Sione Helu ‘o Lotofoa, Foa, Ha‘apai, mo Fasimoeafi, Nuku‘alofa, Tonga‘eiki / Tongatapu / Tongalahi – kae fakaafo / fakafasi ‘ehe pulotu hiva / pulotu fasi ‘iloa ko Charlie Pōme‘e – mo fakaongo / fakahiva ‘ehe kau Hiva Tāme‘alea ongoongoa mo ‘iloa koe Three Houses Down.

‘Oku ngāue‘aki lelei ‘ehe punake ‘ae fa‘ahinga lalahi ‘e tolu ‘oe “heliaki” (pē “hiliaki” pē “fehiliaki”) koe “‘lea’ kiha me‘a ‘e taha kae “‘uhinga” kiha me‘a ‘e taha” (i.e., “metaphor” involving “symbolically ‘saying’ one thing but historically ‘meaning’ one thing) – ‘aia koe heliaki fakafetongiaki “qualitative epiphoric heliaki;” heliaki fakafekauaki “associative metaphoric heliaki;” moe heliaki fakafefonuaki “constitutive metonymic / synecdochic heliaki.” ‘Oku kau heni ‘ae ngaahi lea fakaTonga ohi mohu mo fonu meihe lea faka‘Ingilisi.

‘Oku ngāue‘aki ‘ae ngaahi me‘angāue faka‘aati / fakalitilesā koe “heliaki” he faiva ta‘anga; “tu‘akautā” he faiva hiva; moe “hola, kaiha ‘asi, pē hakafungahaka” he faiva haka hono “fakatatau” ‘ae “taa‘i / vaa‘i ‘uhinga;” “taa‘i / vaa‘i tā;” moe “taa‘i / vaa‘i haka.” ‘Oku kāinga ofi ‘ae “heliaki” moe “mōtolo” (“fakamōtolo” moe “mōtolo‘i” pē “model, “modelling, moe “modelled”) he ako moe fakatotolo kihe ‘ilo moe poto fakamoana / “Pasifiki’ he ‘akatēmia – ‘o hangē koe “mōtolo” koe “Talanoa,” “Kakala,” “Fonofale,” moe “Tapawhā.”

 ANFF leva e malanga kae tau,

‘Ofa fau moe ‘ānau ma‘u,

Ka tau toki hoko atu

Tavakefai‘ana, Sēmisi Fetokai Kulīha‘apai Moahehengiovava‘ulahi Potauaine

Palōfesa Maui-TāVā-He-Ako, Dr Tēvita O. Ka‘ili

Palōfesa Hūfanga-He-Ako-Moe-Lotu, Dr ‘Ōkusitino Māhina

Leave a comment

Make sure you enter all the required information, indicated by an asterisk (*). HTML code is not allowed.

back to top