Logo
Print this page

MP Semisi Sika Ki he Minisitā Taki Mamata? Featured

Sione Akemeihakau Mokofisi Sione Akemeihakau Mokofisi

MP Semisi Sika Ki he Minisitā Taki Mamata?
Kōlomu: Totofa ‘o Nuku’alofa…Vol 3. No. 1. Fepueli 17, 2016
Fa’utohi ‘a Sione A. Mokofisi

‘Oku totonu ke fokifokihi mo fisifisi’i ‘a e kau teuteu faka-hoko minisitā ‘a e pule’anga fo’oú. ‘Oku ‘ikai ketau toe fie vālau ‘i ha ngaahi anga faka-fulikivanu na’a tau sio ai ‘ia 'Etuate Lavulavú. Faka-mole pa’anga lahi mo e kākā’i e ngaahi koloa ’a e Pule’angá ko e ngāue kākā ‘aki hono mafai (corruption).

Hangē ko e lau ‘a Abraham Lincoln: “Teke lava ‘o kākā’i e kakaí kotoa faka-taimi mo e ni’ihi ‘o e kakaí ‘i he taimi kotoa, ka ‘e ‘ikai teke lava ‘o kākā’i e kakaí faka-lūkufua ma’upē.” Ko ia kuo tau pāhia ‘i hono ‘omai e kau faka-fofonga kakai mei Fale Alea ta’e faka-papau’i, ko e kau pule kākā (con artists) kenau va’inga ‘aki ‘etau falalá ko e ‘ikai ketau fokifokihi mo fisifisi’i ke mahino ‘enau taukeí.

Kuo fuoloa e faka’amu ‘a MP Sēmisi Sika ke hoko ko e Minisitā Taki Mamata ‘i he ‘ene ngaahi fa’utohi mo hono faka-‘eke’eke ‘i he nusipepá. Pea ‘oku ‘i ai ‘ene taukei faka-pisinisi ‘i he mala’e taki mamatá. Pea tokolahi e kakai kuo nau vikiviki’i ‘a e tangatá ni, tautau-tefito ki he kakai ‘i homau Siasi Māmongá, mo e tamaiki sipoti ‘o hangē ko e ‘akapulu liikí.

Mālō ia, ka ‘oku totonu ke fai hotau fatongia ko e faka-papau’i. Hangē ko e lau ‘a Palesiteni Ronald Reagan ‘o ‘Ameliká: Falala’anga, ka e toe faka-papau’i pē (Trust, but verify).

FOUNGA KUMI KAPINETI ‘AMELIKÁ

Faka-tatau ange ‘a e fili kihe Kapineti ‘Ameliká mo e ‘etau foungá. Manatu na’e faka-tātā lahi ‘e Siaosi Tupou I ‘a e Konisitūtone ‘o e 1875 ki he Konisitūtone ‘Ameliká (va’a pule’anga ‘e tolu − va’a pule lahi, va’a fokotu’u lao; mo e va’a tauhi lao − māvahevahe ‘a honau ngaahi mafai; mo ‘enau lava ‘o tauhi e palanisi honau ngaahi mafaí ke ‘oua pule faka-leveleva (tynranny) ’a e va’a pe ‘e haha).

1. ‘I he ‘etau foungá lolotongá, ‘oku ma’u mafai ‘a e Kapineti kenau kau ‘i he Va’a Pule Lahí (Executive Branch), pea ‘oku nau toe me’a ‘i he Fale Aleá mo ‘enau pāloti ‘i he Va’a Fokotu’u Laó. ‘Oku fepakipaki honau mafaí (conflict of interest) ‘e ua. ‘Oku ‘ikai totonu kenau ma’u mafai ‘e ua he ‘oku nau “tauhi-‘Otua-‘e-ua.”

2. Ko ia ‘i he founga ‘Ameliká, ‘oku kumi pea faka-ongoonglele’i ‘e he Palesiteni ‘a e Kapineti mei tu’a Fale Alea, pea faka-papau’i ‘e he Fale Aleá. Ko e ma’u mafai ia ‘a e Fale Aleá mei he kakaí enau faka-papau’i ‘a e tokotaha ko iá ki he Kapinetí tu’unga ‘i hono taukei mo e maheni ngāue.

3. ‘I he ‘etau founga lolotongá, ‘oku fili atu pē ‘a e Fakafofonga Kakai ta’e taukei (hangē ko Lavulavu) pe maheni ngāue mei Fale Alea ke tataki ha potungāue. Tānaki ki ai mo ‘ene ma’u mafai ke me’a ‘i he va’a ‘o e Pule’angá ‘e ua, pea fa’ifa’iteliha aipē ia. Ko e pule faka-levelevá ia he ‘oku fu’u mālohi fau hono mafaí.

‘I he lau ‘a Aristotle: ‘E ‘ikai tetau fili ha kapiteni ‘o ha vaka ‘aki ‘etau hikinima’i faka-temokalati. Kuo pau ketau fili mei he kau kauvaka kuo nau ‘osi ako pea kuo nau pāte’i mo taukei ‘i he folau vaká.

FOKIFOKIHI ‘O SĒMISI SIKA

Pea ‘e fēfē leva ‘etau fokifokihi (vetting) ‘a Sēmisi Sika ko e tokotaha fe’unga ke hoko ko e Minisitā Taki Mamata?

1. Kuo pau ke tukuange ‘ene ngaahi pisinisi faka-taautahá. Na’e lāunga’i ‘e he kau Temokalatí ‘a Siaosi Tupou V, pea na’e loto fiemālie ‘a e Tama Tu’i ke fakatau atu ‘ene ngaahi pisinisí. ‘Oku ‘ikai ketau fiema’u e ngaahi palopalema na’e fai ‘e ‘Etuate Lavulavú ke toe hoko; ‘a e faka-poné; faka-fāmili; mo e tufa kākā’i e ngaahi faingamālié ki hono ngaahi mahení.

2. ‘E ‘ikai taau ke kau ‘a MP Sēmsi Sika ‘i he Kapinetí pea toe me’a ‘i Fale Alea. Kuo pau ke tukuange hono sea MP ‘i Fale Aleá pea toki faka-nofo ki he Kapineti ko e Minisitā Taki Mamatá.

3. Kuo ‘i ai e ngaahi lāunga ‘o kau ki he faka-pa’anga ‘o e ‘Akapulu Liiki na’e palesiteni ai ‘a Sēmisi Sika. Ko e mo’oni koā ‘a e ngaahi lāunga ni pe ‘ikai? Kuo pau ke faka-matala tāsilosilo mai ‘e MP Sika ke mahino ‘a e tāla’a ko ‘eni ‘oku hokó.

4. Kuo ‘i ai e ngaahi lāunga ‘a e kau mēmipa ‘o e Kolisi Tutuku Liahona/Sainehā ‘i hono ngāue ‘aki ‘o e pa’anga na’e tu’u ‘i he $4 miliona ‘i he ta’u 2009, ka kuo holo ki he $3 miliona ‘i he 2015. ‘Oku fiema’u ‘e he kau mēmipa tokolahi ke fai e fakamatala faka-pa’anga faka-‘auliliki lolotonga ‘ene palesitení.

Kuo tau ‘osi mamata ‘i he ‘ikai lava ‘e he founga motu’á ‘o ta’ofi ‘a e ngāue hala ‘aki ‘o e ngaahi mafai taki ‘i hotau pule’angá. ‘I he ‘etau feinga ke faka-temokalati ange hotau pule’angá, ‘oku totonu ketau ‘omai e ngaahi me’a faka-temokalati ‘oku ngāue ‘i māmaní kuo fua lelei ketau tu’umālie ai.

(Ko e fa’utohi taukei ‘a Sione A. Mokofisi ‘i he mītia Tongá mo ‘Amelika foki. Na’e ako ‘i Liahona High School, pea hoko ko e ‘ētita nusipepa ‘o e BYU-Hawaii, BS, Travel Industry Management Diploma, mo e lēsoni si’i ‘i he Mass Communication. Na’e hokoatu ko e faiongoongo mo e ‘ētita ‘i he ngaahi pulusi ‘i ‘Amelika Lahi. Kuo ne ma’u MBA mei he University of Phoenix, pea ‘oku talēkita English-Journalism mo e Business Management ‘i he Tonga International Academy. E-mail: This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.).

END

Nepituno Media Online © 2015. All rights reserved.