Menu
cache/resized/7a303faa48902efd848c7494b9385c2b.jpg

RED

Rapid Engineering Diagnostic

Specialize in:

...

'Ikai Poupou Ki he Sipoti Pasifiki Saute 2019 Featured

HE Mr Brett Aldam, Haikomisiona 'Aositelelia Ki Tonga Mo Lisiate 'Akolo, Minisita Pa'anga Malolo HE Mr Brett Aldam, Haikomisiona 'Aositelelia Ki Tonga Mo Lisiate 'Akolo, Minisita Pa'anga Malolo

LISIATE ‘ALOVEITA ‘AKOLO
 ONGOONGO TUKUATU (PRESS RELEASE – 15 JUNE 2015)
‘IKAI POUPOU KI HE SIPOTI PASIFIKI

Nuku'alofa, 16 Sune 2015. Ne fakahu atu ‘i ha fakataha ‘i he vaha’a ‘o e ‘Eiki Palemia, ‘Akilisi Pohiva, mo Lisiate ‘Aloveita ‘Akolo, Minisita Pa’anga Malolo, ne fakahoko he ‘aho Pulelulu 10 Sune 2015 ha tohi ‘oku ne fehu’ia ‘a e fakahoko ‘a e Sipoti Pasifiki ‘a ia ‘oku teu ke fai ‘i Tonga ni he 2019. Lolotonga ‘a e Minisita Pa’anga ‘a Lisiate, ne fakahu ai ki he Falealea ‘a e Lao Fakaangaanga ki he Sipoti Pasifiki. Neongo ne ‘ikai ke ‘i Falealea ‘a Lisiate he taimi ko ia, ka ne fakaha ‘e Akilisi Pohiva ‘i he Falealea ‘oku ‘ikai poupou ‘a e Minisita Pa’anga ki he Sipoti. ‘Oku ha he tohi ne ‘ave ‘e Lisiate ki he Palemia he uike kuo ‘osi ‘oku te’eki ke mavahe mei he tui ko ia, pea ‘oku tonu ke to e fakakaukau’i ‘e he Pule’anga ke kaniseli ‘a e sipoti kapau ‘oku ‘ikai ke tau lava ke fakapa’anga’i.

Ko e ‘uhinga lahi taha ‘a e ta’etui ‘a Lisiate ki he Sipoti he ‘oku ‘ikai ke fe’unga ho tau ivi fakapa’anga ke fua ha katoanga pehe ni, lolotonga ko ia ‘oku lahi ‘a e ngaahi fiema’u vivili ‘a e kakai masiva ‘o e fonua ‘oku to e mahu’inga ange ia he sipoti ko ‘eni ‘a ia ‘oku fakafuofua he taimi ni ‘e a’u hono fakanole ki he $138 miliona. Pea ‘oku tui ‘a Lisiate ‘e to e lahi ange ‘a e fakamole he a’u ki he 2019.

‘I he lau ‘a Lisiate lolotonga ‘ene kei Minisita Pa’anga, kapau ‘oku ma’u ‘e Tonga ni ha $130 miliona ke fakamole, ‘e ‘ikai loto ia ke fakamole ki ha Sipoti ‘aho 10 ‘o fakauouo mai ‘a e kakai ‘o e Pasifiki ki Tonga ni, pea ‘osi ia ka tau nofo fusimo’omo mo masivesiva kitautolu.  Ka ‘i ai ha’a tau pa’anga lahi pehe ni, te ne fiema’u ‘e ia ke ngaue’aki ia ki he falemahaki, ako, hala, fokotu’u ha ngaahi kiliniki mo’ui he ngaahi kolo mo e ngaahi ‘otu motu, fokotu’u ‘a e fale dialysis ki he kau suka, tanu ‘a e ano he ngaahi ‘api nofo’anga, fakalelei’i ‘a e tu’unga ‘o e vai he ngaahi kolo mo e ngaahi motu,  fakalelei’i tu’unga ma’u ‘uhila pea fakasi’isi’i ‘a e totongi fefolau’aki vakatahi mo e vakapuna, tokoni’I ‘a e ngaahi me’alele sikolasipi ma’ae fanau ako ‘a e ngaahi kolo mei ‘uta  - mo e ngaahi me’a kehekehe viviliange ki he mo’ui ‘a e kakai he Sipoti ko ‘eni.

‘I he tohi ‘a Lisiate ki he Palemia, na’a ne fakaha ai ‘oku tui mo poupou ‘aupito ki he langa ‘a e sipoti ‘i Tonga ni, pea na’a ne memipa he TASA ‘o laka hake he ta’u ‘e 20 – ka ‘e tonu ange ke tau langa ‘a e ‘Apiako Sipoti (Sports Academy) pea ‘oange ki ai ha $5 – $6 miliona he ta’u, pea tau fili mo langa ha sipoti pe ‘e 5 – 6 ‘o hange ko e ‘akapulu ‘iunioni (kau ai ‘a e ‘Akapulu Tautau Toko 7), ‘akapulu liiki, soka, netipolo, mo e fuhu, he ko e ngaahi sipoti ia ‘oku taleniti’ia ai ho tau kakai, pea pa’anga lahi foki, ka ko e ‘ai ke tau fakamole ha $140 miliona pe lahi ange ki ha sipoti ‘aho ‘e 10 nai, pea matuku ‘a e ngaahi fonua ia ka tau nofo masiva kitautolu ha ngaahi ta’u lahi, pea ‘oku fehangahangai ia mo e kaveing ngaue ‘a e pule’anga mo e fiema’u ‘a e fonua.

‘I he lau ‘a Lisiate, ‘oku ‘ikai mo’oni ‘a e me’a ‘oku tu’uaki mai ‘e he kakai ‘oku nau pou ki he sipoti – tokua ‘e toe ma’u mai ‘a e pa’anga ‘o a’u ki he liunga 15 mei he tola kotoa ‘oku fakamole he sipoti. Ne kau ‘eni he fakamalanga ‘a e taha ‘o e kau Minisita ‘i Fale Alea he uike kuo ‘osi. Fakakaukau ange, kapau ‘e fakamole ‘e Tonga ni ha $70 miliona he sippoti, e anga fefe ha ma’u mai ha $1.05 piliona mei ai? Pea kapau te tau fakamole ha $140 miliona, te tau ma’u fefe mei ai ha $2.1piliona? Ko ia ‘oku kole heni ‘a Lisiate ki he kakai ‘oku nau tu’uaki ‘a e Sipoti ke fakafuofua pe ‘enau taki hala’i ‘a e kakai. Na’a ne pehe ‘e fakangatangata pe ‘a e me’a ‘e ma’u mei he Sipoti ‘o hange ko ia ne hoko ‘i Fisi mo Ha’amoa ne nau ‘osi fakahoko ‘a e Sipoti Pasifiki ki ho nau fonua ka ne ‘ikai ke ma’u ha pa’anga lahi feefee mei ai. Ko e pa’anga lahi taha mei he sipoti ‘oku tafe ki he ongo fonua ni ‘oku ma’u ia mei he kau va’inga ‘akapulu ‘iunioni mo e Tautau Toko 7 mo e ‘akapulu liiki. Pea ko e me’a ia ‘oku tonu ke tau taafataha ki ai, ka ‘oku ‘ikai ko e Sipoti Pasifiki he ‘oku fu’u hulu ‘a e fakamole ka e fakangatangata pe ‘a e lelei ‘oku tafe mei ai.
 
‘I he tohi ‘a Lisiate ki he Palemia, nene fakaikiiki ai ‘ e ngaahi ‘uhinga ‘oku tonu ai ke fakakaukau’i ke ta’ofi ‘a e Sipoti Pasifiki ‘o hange ko ‘eni:

1.    ‘Oku ‘ikai ke tau ma’u ha pa’anga fe’unga ki ai, ko e kole pe ki ho tau kaunga ngaue tokoni ‘i muli, pea ‘e fakatatafe leva ‘enau ngaahi tokoni ki Tonga ni ki he sipoti ka e tuku ‘a e ngaahi fiema’u vivili mahu’inga ange ia ‘a e kakai ‘o e fonua.

2.    Ne tomu’a ‘alu ‘a e Komiti Sipoti ‘a Tonga (TASANOC) ‘o tukupa ki he Komiti Sipoti ‘a e Pasifiki ‘e foaki ‘e Tonga ni ‘a e USD $70 miliona ke fai’aki ‘a e sipoti ‘oku te’eki fai ha lau ia ki ai mo e Fale Pa’anga mo e Kapineti – ne nau toki fakaha ‘a e me’a ni hili ‘a  ‘enau foki mai he ‘osi ‘a e pole mo tali ke fai mai ‘a e sipoti ki Tonga ni.

3.    ‘I he uike ‘e fai ai ‘a e sipoti ‘i Tonga ni ‘i he 2019, ‘e fiema’u ha $20 – 25 miliona ke fakalele ‘aki ‘a e sipoti, kau ai ‘a e nofo’anga, fafanga ‘o e kau sipoti, ngaahi me’alele mo e fe’alu’aki fakalotofonua, ngaahi fakafiefia mo e talitali, katoanga fakaava mo tapuni, malu’i ‘o e kau sipoti mo e kau ‘ofisiale, malu’i mo’ui (insurance), ngaai tauhi fakafalemahaki, mo e ngaahi ouau kehekehe.

4.    ‘E ‘ikai ke tau lava ‘o tauhi ‘a e ngaahi fu’u mala’e mo e fale va’inga hili ‘a e sipoti, tautautefito ki he mala’e tapulu, vai lova kakau, ngaahi mala’e ‘akapulu, soka mo e ngaahi mala’e sipoti kehe. ‘E iku ‘o maumau noa pe ‘a e ngaahi mala’e mo e fale sipoti ni, ‘o hange ko ia ‘oku lolotonga hoko ki he Mala’e Teufaiva mo e Fale Sipoti ‘i Atele. Kapau ‘oku ‘ikai ke tau lava ke tauhi kinaua, ‘e feefee ‘a e ngaahi fale mo mala’e lahi ange ‘oku ‘amanaki langa ki he sipoti he 2019? ‘E tauhi fefe’i? ‘E iku mole noa’a ‘a e kakava ‘o e ngaahi fonua muli mo e kakai ‘o e fonua ni kapau he’ikai ke tau lava ‘o tauhi ‘a e  ngaahi mala’e mo e fale sipoti ni.

5.    ‘Oku fokotu’u mai ‘e Lisiate ‘oku tonu ke tau ako mei he me’a ‘oku lolotonga hoko ki Kalisi ne nau talitali ‘a e Sipoti ‘Olimipiki he 2004 ka kuo to lalo ‘a e tu’unga faka’ikonomika ‘o e fonua ni, pea ‘oku fiema’u ke nau totongi ‘a e $1 piliona ‘i he mahina kotoa pe ki ho nau mo’ua ki he ngaahi fonua mo kautaha fakavaha’a pule’anga kehe. Ko e tupu ‘eni mei he ‘ikai tokanga ‘a e kau taki ne nau fakalele ‘a e pule’anga, ‘o fu’u to tu’a fakavalevale ‘a e fakamole. Na’a ne pehe ‘e iku ‘a Tonga ni ki he me’a tatau kapau he’ikai ke tau fakafuofua pe ‘etau fakamole ki ho tau ivi fakapa’anga.

6.    ‘Oku taukave’i ‘e Lisiate ke to e fakakaukau ‘a e pule’anga ki hono to’o ‘a e si’i pa’anga ‘oku ‘omai ‘e ho tau kainga mei muli ki ho nau ngaahi kainga masiva ‘i Tonga ni ‘o hange ko ia ‘oku teu ki ai ‘a e patiseti ‘a e pule’anga ki he ngaahi ta’u ka hoko ke tokoni ki he fakapa’anga’i ‘o e Sipoti. Ne fehu’ia ‘e Lisiate pe ‘oku anga feefee ke ala ‘a e pule’anga ki he pa’anga ‘a e si’i kakai kuo nau o ‘o mokosia he polokalama toli ’akau ‘i Nu’usila mo Aositelelia ke fai’aki ‘a e Sipoti ko ‘eni?. Na’a ne toe fakaha foki ‘oku ongo ki he kakai ‘o e fonua ke toe tanaki atu ‘ehe pule’anga ha $100 (‘o fakakatoa ki he $165) ki he tikite vakapuna kotoa pe, ‘o lavetukia ai ‘a e kakai ‘o e fonua pea pehe foki ki he kau folau ‘eve’eva, ‘o uesia ai ‘a e taki mamata mo e kakai masiva ‘o e fonua ‘oku nau mo’ui mei ai.  

Na’a ne toe fakaha foki ‘oku fakaloloma ‘a e toe ala mai ‘a e pule’anga ke to e fakamasiva’i ange ‘a e kakai ‘o e fonua lolotonga ko ia ‘oku tu’u ‘i he Fakamatala  Patiseti ko e taha ‘a e ngaahi Kaveinga Ngaue Poutuliki ‘a e Pule’anga – ko e Fakasi’isi’i ‘a e Masiva. Ka ‘oku fehangahangai ‘a e ongo founga ngaue ‘oku ha ‘i ‘olunga mo e me’a ‘oku nau malanga’i he Fakamatala Patiseti mo e Kaveinga Ngaue ‘a e Pule’anga.  

7.    Na’a ne fakaha foki ‘e lava ke hoko ha faihala (corruption) he Sipoti – kau ai ‘a e ngaahi talangaue ki he ngaahi ngaue langa mo e totongi lisi to mu’a ‘o e ngaahi kelekele mo e ngaahi tofi’a ke langa ai ‘a e ngaahi mala’e sipoti.  Na’a ne lave foki ki he fu’u fakamole lahi laui miliona ki he langa ha mala’e tapulu, ka ko e hili ‘a e sipoti koe ki’i tokosi’i ma’olunga pe (elite group) te nau ngaue’aki ‘a e mala’e ka e kavahia ‘a e si’i kau totongi tukuhau masiva ‘o e fonua hono totongi ‘a e lisi fakata’u, mo hono tauhi ‘o e mala’e.     

8.    Na’a ne toe fakamanatu foki ‘oku lolotonga vahe lauikilu ‘a e kau Komiti Teuteu Sipoti ko e ‘amanaki ke nau kumi ‘a e pa’anga ki he Sipoti ‘o ‘ikai toe fakakavenga’i ‘a e pule’anga mo e kakai ‘o e fonua, ka ko ‘eni ia ku o ‘osi ‘enau vahe lalahi, pea toe o mai pe ia ‘o tapalasia si’i kakai ‘aki ‘a e to’o ‘enau pa’anga ‘oku ‘omai mei muli, pea toe tanaki atu ‘o mamafa ange ‘a e tikite folau vakapuna.  Pea toe kovi ange, kapau ‘e hokohoko atu pe ‘a e popula ko ‘eni he hili ‘a e Sipoti ‘i he 2019 ke fai’aki ‘a e tauhi ‘o e ngaahi fale mo e mala’e sipoti.  ‘I he’ene pehe, ‘e sai ange hono tuku, he ‘e tu’uloa ‘a e popula mo e masiva ‘a e kakai, he me’a ne ‘ikai ke nau loto ki ai, pea ‘ikai ke nau ‘inasi melie mei ai.

9.    ‘I he tui ‘a Lisiate, ‘oku kei taimi pe ke holomui ‘a Tonga ni mei he Sipoti, he ‘e kei lava pe ke fai ‘e Fisi, Tahiti, Ha’amoa, Guam mo e ngaahi fonua lalahi ange ‘o e Pasifiki kuo ‘osi tu’u ai ‘a e ngaahi mala’e mo fale fai’anga sipoti.  ‘Oku ne tui foki ‘oku ‘ikai tonu ke kataki kovi ai pe ‘a e Pule’anga ‘o ‘Akilisi Pohiva ko e ‘uhi ne ‘osi tali ‘ehe Pule’anga ‘o Tu’ivakano ke fai mai ‘a e Sipoti ki Tonga ni.  Ko e me’a eni ia ke vakai’i lelei ‘e he Pule’anga ‘o ‘Akilisi, pea kapau ‘oku ‘ikai ke nau tui ki ai pea nau ta’ofi, he ko ho nau fatongia totonu ke fakakaukau’i lelei ‘a e me’a ke fai ‘e ho nau pule’anga ki he kakai ‘o e fonua, ka ‘oku ‘ikai ke fai ta’eloto pe tokua ne ‘osi fai tu’utu’uni ki ai ‘a e pule’anga motu’a.  Kapau ko e founga ia, ko e ha ‘oku ‘ai ai ke tau toe ala ‘o fakamo’oni ki he CEDAW lolotonga ko ia ne ‘osi tu’utu’uni ‘ehe pule’anga ‘o Sevele mo Tu’ivakano mo e Fale Alea ke ‘oua te tau ala ki ai? ‘Oku lava ke liliu ‘a e tu’utu’uni ‘a e pule’anga motu’a kapau ko e me’a ia ‘oku lelei ki he kakai ‘o e fonua.

10.    Ne toe pehe ‘e Lisiate, ‘i he ta’u 2019, ‘e meimei a’u ki he $80 - $90 miliona ‘e fiema’u ke fua ‘e he fonua, ‘o kau ai ‘ a e fakalele ‘o e Sipoti ($20 – $25 milona) pea kamata mo hono ta ‘a e ngaahi mo’ua noo (principal & interest) ‘o Tonga ni ki he ngaahi fonua mo e ngaahi kautaha pangike muli. ‘Oku kau heni ‘a e Noo Langa ‘o Nuku’alofa (ki Siaina – $120 miliona), Noo Hala (ki Siaina – $90 miliona), Noo ki he Langa ‘o Ha’apai; Noo Ponite Langa Fakalakalaka ($10 miliona); Ngaahi Noo Tokoni Patiseti (Budget Support), ‘E matu’aki faingata’a’ia ‘a e fonua he ta’u ko ‘eni, pea pehe ki he ta’u ‘e 10 – 20 ka hoko mai.

‘I hono fakama’opo’opo ‘o e ngaahi me’a ni, ‘oku tui ta’e veiveiua ‘a Lisiate ‘oku tonu ke to e fakakaukau’i lelei ‘e he Pule’anga ‘o kau ai ‘a e holomui ‘a Tonga ni mei he Sipoti Pasifiki ‘i he 2019.

   

3 comments

  • Mark Hanson
    Mark Hanson Wednesday, 17 June 2015 10:37 Comment Link

    'Oku fu'u kei taimi lahi ke kole a Tonga ki Fisi pe Tahiti he nau host e sipoti pea koe ki'i fakamole si'isi'i 'e fiema'u 'ehe ongo fonua ko eni mei Tonga ka 'e hao ai 'a Tonga mei he ta mo'ua ta'engata 'o si'i kavahia ai e ngaahi to'utangata 'oku hanga mai mei mu'a. Koe me'a eni koee 'oku ui koe "Te leleva, te ai e pokumei". Tau fai pe me'a fakafe'unga ki hotau ivi kae tuku e feinga ke fakatatau ki he ngaahi fonua lalahi ange,he ko Ha'amoa ena 'oku nau kei ta mo'ua mo tu'u maumau, 'ume'umea mo ta'efaka'aonga'i e ngaahi fu'u 'otu mala'e moe fale na'e fai ai e sipoti 'oe 2007. Koe ivi tafe ki tahi. Koe me'a ni te tau feilaulau'i e kaha'u 'o 'etau fanau ki he ki'i 'aho 'e 10? Mahalo koe toki ha'u eni 'a Siaina 'o ma'u kotoa a Tonga kapau 'e toe fai ha no kihe sipoti ko eni. Fakapekia a e ki'i komiti fokotu'utu'u sipoti ko ena pea tu'uaki fakatau atu e ngaahi fu'u me'alele koena ne 'osi kumi 'o nau ngaue'aki ke tokoni ki he fakamole hono 'ave e sipoti ki Fisi pe Tahiti.

    Report
  • Fahina
    Fahina Tuesday, 16 June 2015 23:10 Comment Link

    Kuopau ke fai hano fakatokanga'i e lau 'a e Eiki Minisita maloloo ni he koia tonu na'a ne I he fale paanga mo ilo ki he ma'u'anga pa'anga moe hafua. Na'e totonu ke fakaogoongo kiai e ki'i komiti ko 'eni ne nau takai holo o kolea e sipoti ke fai ki Tonga. Kuo nau kamata vahe lau kilu kinautolu oku teeki ke fai ha ngaue 'e taha. Ikai ke tau amanaki oku 'iai ha kakai siokita mo 'ikai ke fkmahu'inga'i e me'a oku mahuinga ange ki he fonua he lolotonga e tu'unga ta'e fe'unga fkikonomika o e fonua. Te mou hiki e tax a e kau Tonga oku nau si'i folau atu koe 'eva ki honau famili he na'e 'iai ha'amou silini ai homou fo'i hopa ke tanaki.... Tuku atu ke fai e Sipoti katau kai hono nunu'a 'o hange koe no Siaina ko'ena oku teeki ke ta...Malo

    Report
  • Halataufa
    Halataufa Tuesday, 16 June 2015 08:15 Comment Link

    'E malava nai 'a Toga 'o toe holomui heni? he kuo tau fakaofi atu ki he 2019 pea kuo fai e fakamole. Koe fie'ilo pe?..

    Report

Leave a comment

Make sure you enter all the required information, indicated by an asterisk (*). HTML code is not allowed.

back to top