Menu
cache/resized/7a303faa48902efd848c7494b9385c2b.jpg

RED

Rapid Engineering Diagnostic

Specialize in:

...
Latest News

Quality (Kanolelei/Falala'anga) Control (Mapule'i/Assurance (Fakapapau'i) Featured

Quality (Kanolelei/Falala'anga) Control (Mapule'i/Assurance (Fakapapau'i)

Konga 2: QUALITY (KANOLELEI/FALALA’ANGA) CONTROL (MAPULE’I)/ASSURANCE (FAKAPAPAU’I)

Fa’u ‘e Helu (Dr. Siosaia Langitoto)
Puleako ‘o e Tonga International Academy (TIA)
Email: This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.  Phn: 774-4404/888-1619

Ko e hoko atu eni ‘eku talanoa ki he kakano mo e mahu’inga ‘o e Ako ki he Kanolelei ‘o ha koloa ‘oku ngaohi pe ko ha ngāue pe fatongia ‘oku fakahoko. ‘Oku pau ke Mapule’i ‘e he kautaha ngāhi koloa pe fakahoko ngāue pea ne Fakapapau’i ‘oku fiemālie ‘a e kakai ‘oku nau faka’aonga’i ‘a e koloa pe ‘oku fakahoko kia nautolu ha ngāue pe fatongia. Kapau ‘oku fiemālie kakai pea ta ‘oku ma’u e Kanolelei pea ‘oku feinga leva e kautaha ke pukepuke pea ke tauhima’u (Fakapapau’i) ‘a e tu’unga fakafiemālie koia. Kapau ‘oku ‘ikai ma’u e Kanolelei pea ‘oku feinga leva e kautaha ke ‘ilo e tupu’anga ‘o e polopalema pea liliu ‘a e founga ngāue kae lava ke ma’u ‘a e tu’unga ‘oku fiemālie ki ai e kakai.

‘Oku ou fakapipiki fakataha foki ‘a e Kanolelei mo e Falala’anga ‘i he ‘ulu’itohi ko ha ongo fo’i lea Tonga ‘oku na fakatonulea’i ‘a e Quality. ‘Oku ou fie fakamahino pe ko e Falala’anga ko e fakatonulea’i ia ‘o e Reliability ka koe’uhi ‘i he natula ‘o e fa’u koloa moe fakahoko ngāue pe fatongia ko e Quality ‘oku na o fakataha holo pe moe Reliability ‘o ta’emalava ke fakamavae’i pea ‘oku tokoni ki he ‘eku fakamatala ke mahino ki he kau laukonga ko e Quality ‘oku pau ke fakatouma’u ai e Kanolelei mo e Falala’anga.

Hangē ko ‘eku fakamatala ‘i he Konga I, ‘oku ‘iai e lulafua ‘oku pau ke muimui ki ai ‘a e kautaha ke ‘oua na’a tonounou ai ‘a e Kanolelei pea moe Falala’anga ‘o e koloa ‘oku ngaohi pe ngāue pe fatongia ‘oku fakahoko. Pea na’a ku pehē foki na’e fofoa’i e fakakaukau ke sivi e Kanolelei mo e Falala’anga ‘i he kuonga na’a tau kamata ai ke fa’u koloa tavale (mass production) ‘aia ko e konga kimui ‘o e senituli 18 pe ko e ta’u pe eni ‘e 228 mei ai. Ko e polopalema ko e founga te tau sivi’aki tau pehē ko ha fale ngaohi kapapulu kapau ‘oku nau ngaohi ha kapapulu ‘e 10000 ‘i he ‘aho ko e kapapulu ‘e fiha te tau hae ‘o sivi pe ‘oku fonu lelei hono fa’oaki ‘e he misini pea koe fe taimi ke fakahoko ai e sivi.

Ko hono sivi ‘o e kapapulu ‘oku lava pe ia ke fakahoko ‘oku kei ava pea toki tapuni ka ko e fakatātā ‘oku ‘oatu heni ke hae ‘a e kapapulu ko e feinga pe ke mahino leleiange ‘a e ngāhi tefito’i fakakaukau. Hangē ko hono tesi ‘a e lōlōa ‘o e mo’ui ha fo’i ‘uhila pea toki pa, ko e me’a ‘e fai ke toutou kamosi mo’ui mo mate kae’oua leva pe kuo pa pea te tau toki ‘ilo ai. ‘Oku lahi foki e ngāhi koloa ‘oku ‘ikai fiema’u ia ke maumau’i kae toki mahino hono Kakanolelei mo hono Falala’anga pea ‘oku faingofuaange hono sivi kinautolu.

Ko e ni’ihi ko ia kuopau ke maumau’i ‘oku faingata’aange honau sivi. Tau ki’i sioange pe ki he ongo ki’i konga ko e ni: (1) ko e kapapulu kotoa pe te tau sivi te tau hae pea kuopau ke toe ngaohi atu hano fetongi. Ko ia ‘oka fu’u lahi e fika te tau hae ko e lahi ai pe ia ‘o e silini ‘a e kautaha ‘e mole. ‘Oku feinga leva e kautaha ki he si’isi’i taha ‘o e lahi ‘o e kapapulu ke hae pea ‘oku fai ‘a e fo’i ngāue ko ia ‘o faka’aonga’i ki ai ‘a e founga faifika ‘o e sitetisitika; (2) kapau te tau tali ke ‘osi hono ngaohi kotoa ‘o e kapapulu ‘e 10000 pea tau toki sivi, pea kapau ‘e ‘aiange ne hala e fakafonu ‘a e misini ‘o vaeua pe ‘u kapapulu, pea ‘e si’aki (reject) kotoa e 10000.

Ko ia ai ‘oku pau ke fai ‘a e sivi ‘i he ngāhi vaha’ataimi ke malava ke ne ma’u vave ‘aupito ha fehalaāki ‘a e misini kae tamate’i kae fakatonutonu lolotonga ‘oku te’eki fu’u lahi e maumau. Ko e vahe fakavaha taimi ke fai ai ‘a e sivi pe ‘e sivi tu’ofiha he ‘aho ko e toe fatongia ia ‘oku tanaki atu ki he kautaha pea ‘e to e fiema’u ai pe founga faifika ‘o e sitetisitika ke ne vete mo e polopalema ko eni. ‘Oku ou tui ‘oku mahino mei he ongo polopalema neu lave kiai ‘a e fiema’u ke fai e ako ki he Mapule’i mo Fakapapau’i ‘o e Kanolelei mo e Falala’anga ‘o ha koloa ‘oku ngaohi pe ngāue pe fatongia.

‘Oku toe tanaki atu foki mo e ngāhi fakakaukau ko eni ki he fatongia ‘o e kautaha: (1) ko e fakamatala’i ‘o e Kanolelei mo e Falala’anga ‘oku ‘iai e taimi ‘oku tokehekehe ai pe fepaki ‘a e sio mei he kautaha moe sio ‘a e kakai ‘oku nau fakatau ‘a e koloa pe fakahoko ha ngāue pe fatongia kia nautolu. ‘E fakataumu’a ma’u pe ha kautaha ki he tupu lahi taha tene ma’u ‘aia koe ha e fakamole si’isi’itaha kaikehe pe ke ki’i lave atu ki he Kanolelei mo e Falala’anga.

Ko e tokotaha fakatau, tene fiema’u ‘eia ke ma’ama’a e koloa ka e kei Kanolelei mo Falala’anga; (2) ‘oku ‘iai foki moe fatongia ‘o e pule’anga ke malu’i e kakai ‘o e fonua ko ia ‘oku pau ke faitu’utu’uni ‘a e pule’anga ki ha ngāhi me’a ki hono fa’u ‘o ha koloa pe fakahoko ha ngāue pe fatongia pea kuopau ke muimui ki ai e kautaha; (3) ‘oku ‘i ai mo e ngāhi kautaha fakavaha’apule’anga (standards body) ‘oku nau fa’u e ngāhi tu’utu’uni ki he ngāhi taumu’a ‘oku fiema’u ke a’usia ‘e ha koloa, ngāue pe fatongia hangē ko e hotele, ‘oku fakakalakalasi mei he Star ‘e 1 ki he Star ‘e 5 ko e feinga ke Fakapapau’i ‘a e Kanolelei mo e Falala’anga ‘o e ngafa fatongia ‘oku feia ‘e he ngāhi hotele ‘i ha tapa pe ‘o e māmani.

Ko e taumu’a pe foki ‘o e ki’i fakatalanoa ni ke tufaki atu ki he fonua ‘a e fa’ahinga ako fo’ou ko eni kuo mau kamata ‘i he ki’i ‘apiako ko ia ‘a e kakai ko e Tonga International Academy. Ko e founga totonu eni ki hono tokanga’i ‘o ha kautaha pe potungāue pea kuo mei senituli foki hono ngāue’aki ‘oe Quality Control/Assurance kihe ngāhi kautaha moe potungāue ‘ae ngāhi pule’anga lalahi ‘o mamani kau ai a ‘Amelika. Koe founga foki eni na’e ngāue’aki ‘e William Edwards Deming ‘i hono uki ia ke ne toe langa hake a Siapani hili hono laiki he Tau Lahi hono 2 (WWII). ‘Oku ‘ikai fakataumu’a hangatonu ia ke holoki e fakamole (cost) he koe lau ‘a Deming ko hono fakataumu’a ki he Kanolelei mo e Falala’anga ‘oku ‘otometiki ai pe holo ia ‘ae fakamole (cost).

Teu ‘oatu e ki’i fakatatā ‘e ua: ‘Oku fakahingoa ‘e Deming: (1) Zero Error ‘aia koe feinga ke ‘oua ‘e toe ‘iai ha fehalāki ‘i he ngāue hangē ko hano lekōti hala ‘o ha fakahu pe toho pa’anga koe polopalema fakatu’utāmaki pea toe lahi ‘ene hoko ‘aia koe feinga kihe tonu māte (accuracy); (2) Zero Delay ‘aia koe feinga ke ‘oua ‘e tōmui e ngāue, lahi ‘aupito ‘ene hoko fiu tali e kakai ki ha’anau tohi pe fakamoimoi ‘oku ‘omi ‘ihe Post Office, ‘aia koe feinga ki he vave taha ‘ae fakahoko ngāue (urgency). Fai e ngāue ke tonu ‘oua toe fefokifoki’aki, ngāue’aki e founga ngāue ngaholo taha, pea tauhi e palomesi kihe fuo moe kakano lelei ‘oe fatongia moe taimi ‘e ‘osi kiai.  

Na’e foaki kia Deming ha ngaahi fakalāngilangi lahi kau ki ai hono foaki ‘ehe ‘Emipola Siapani ‘i he 1960 ki ai ‘ae Second Order Medal of the Sacred Treasure pea mo hono foaki ‘e Palesiteni Reagan ‘o ‘Amelika ‘i he 1987 ki ai ‘ae National Medal of Technology. Na’e ako’i foki ‘e Deming ‘a e Quality Control ki he kakai ‘o Siapani pea na’e ‘ikai hano taimi kuo mahiki e tu’unga ‘o Siapani ‘o a’u ki he ‘ene ikuna ‘e na fe’auhi he ngāhi me’alele mo ‘Amelika. Ne toki ui ai ‘e he kautaha Ford ‘one hoko ko hono fale’i mei he 1981 lolotonga ia ‘oku lele mole kautaha ni feunga mo e $3 billion pea ‘i he ‘osi pe ta’u e 5, ‘a ia ko e 1986, ne liua ai ‘e he Ford ‘a e ngāhi kautaha fo’u me’alele kotoa ‘o ‘Amelika.  
                  

Leave a comment

Make sure you enter all the required information, indicated by an asterisk (*). HTML code is not allowed.

back to top