Logo
Print this page

Kohai 'oku ne fua mamafa 'o e totongi tukuhau? Featured

Kohai 'oku ne fua mamafa 'o e totongi tukuhau?

13 Sune, 2017. Kuo tā tu’o lahi ‘etau fanongo ki he longoa’a ‘i he mītia, mītia fakasōsiale, ngaahi ha’ofanga mama kava Tonga, felāfoaki telefoni he letiō mo e hā fua fekau’aki mo e totongi tukuhau.

Ko e lea ‘oku fa’a ngāue’aki ‘oku pehe ni: “ko ‘emau pa'anga tukuhau ‘ena ‘oku mole pea te tau pakupaku”, “ko e kakava ‘ena ‘o e kakai ‘o e fonua pea ‘e ahu hotau hako hono totongi” mo e ngaahi ‘ata kehekehe ‘oku he’aki ‘e he tokolahi fekau’aki mo e mole ‘e hoko nai ki he’enau pa’anga tukuhau.

‘Oku toe ki’i longoa’a ange foki ‘a e vālau ko’eni ‘i he sipoti 2019 pea ‘oku toe ‘ohake pē mo e me’a tatau. ‘Oku toe mālie he ‘oku kau mai mo e kakai mei he tukui motu pea ‘oku nau lea’aki ‘a e mole ‘enau pa’anga tukuhau ka fakahoko mai ‘a e sipoti ki Tonga ni.

‘Oku tau’atāina pe foki ‘a e tangata mo e fefine kotoa ki he’ene lea mo ‘ene fakakaukau he koe fonua temokalati ‘a Tonga ni pea ‘oku ‘ikai ha totonu ‘aha taha ke ta’ofi ‘a e tau’atāina koia. ‘I he taimi tatau ‘oku totonu mo taau ke fai mo fakamahino ‘a e mo’oni ‘o e me’a koe totongi tukuhau ki he kakai tokolahi ‘o e fonua ‘oku ‘ikai kenau si’i mahino’i.

‘Oku malie foki he ‘oku ‘i ai ‘a e ni’ihi kuo nau lea mai ‘e ‘ikai kenau loto ke mole ‘a e pa’anga ‘oku ma’u mei he’enau mata’i ika masima mo e mata’i feke hono tā ‘o e fakamole ka fakahoko mai ‘a e sipoti ki Tonga ni. ‘I he taimi tatau ‘oku ‘i ai mo e kakai tokolahi ‘oku nau tali ‘a e pole koia pea loto lahi ke ‘ave ‘enau tukuhau ke fua ‘aki ka fakahoko mai ‘a e sipoti ki Tonga ni pea koe tokolahi ai koe kau pisinisi.

Ko hono mo’oni ‘o e me’a koe totongi tukuhau ‘oku anga pehe ni leva ia. Kuo toki liliu mai foki ‘a e lao ke hiki ki he pa’anga ‘e $10,000 ka na’e lele mai’aki ko kinautolu pe ‘oku ‘ova honau vahenga he pa’anga ‘e $8000 ko kinautolu ‘oku kamata mei ai hono to’o ‘o e tukuhau pea ‘i ai mo e peseti (10%-15%) ke to’o koe tukuhau. Ko kinautolu ‘oku ‘ikai a’u kiai honau vahenga pea ‘oku ‘ikai kenau totongi tukuhau kinautolu.

‘Oku ‘ikai ke tukuhau hono fakatau ‘o e fua ‘o e fonua pe koe ngoue ‘e he kau ngoue pehe ki he ola ‘o e toutai ‘a e kau toutai ‘oku ‘ikai ke to’o ha tukuhau mei ai pea ‘oku fakamahino pe ia ‘e he lao he koe mo’ui’anga.

Ko kinautolu ‘oku vahenga lalahi ‘o kamata mei he pa’anga ‘e $10,000 ‘o ‘alu ai ki he $100,000 pe lahi hake ko kinautolu ia ‘oku toe lahi ange ‘a e tukuhau tenau totongi mo e peseti ‘e to’o mei honau vahenga ‘a ia ‘oku ‘avalisi he peseti ‘e 20% ‘oku to’o mei honau vahenga.

Na’e anga maheni mai’aki ‘a e ‘ikai ke totongi tukuhau ‘a kinautolu ‘oku ngāue he ngaahi siasi pea ‘oku kei lele mai ‘aki ‘o kau ai ‘a e kau faiako, kau faifekau mo e kau ngāue he ngaahi siasi ‘i he ‘uhinga koe si’isi’i ange honau vāhenga.

Ko e kau pisinisi ka e tautautefito ki he kau pisinisi lotoloto mo lalahi ange ko kinautolu ‘oku nau ha’amo ‘a e mamafa ‘o e tukuhau ‘a e fonua pea kau kiai mo hotau kainga muli ka kuo nau liliu kakai Tonga hangē koe kau Siaina, ‘Initia mo e kau papālangi mo e matakali kehekehe pe. ‘Oku ‘i ai mo e kau ‘inivesitoa mei muli ka ‘oku fa’a ‘oange ‘a e tau’atāina fakatukuhau kiate kinautolu ‘i ha vaha’a taimi pea koha polisī makehe ka ‘oku iku pe ki he tukuhau lahi ‘e tanaki meiate kinautolu.

Ko e lahi ange ‘a e koloa ‘oku hū mai ‘e he kau pisinisi ki he fonua koe lahi ange ia ‘a e tukuhau ‘e tanaki ‘e he fonua. ‘Oku kau foki kiai mo e ngaahi koloa ‘a e kakai ‘oku ‘omai pea tute ka ‘oku ‘ikai ke hokohoko ‘o hangē koe kau pisinisi pea ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi tu’utu’uni ngāue (policy) makehe ‘o fakatatau ki he ngaahi ‘uhinga faka tu’utu’uni mo fakalao.

Koe kau pisinisi ‘oku nau hū koloa mai he taimi kotoa pea koe lahi ange ‘enau hū mai ‘a e koloa koe lahi ange ia ‘a e tukuhau ‘e tanaki meiate kinautolu. ‘Oku ‘i ai pe mo e tukuhau fakatau (sales tax) mo e tukuhau ngāue’aki (consumption tax) ka ‘oku mahino faka-pilinisipale koe lahi ange ‘a e fakatau ko e lahi ange ia ‘a e tukuhau pea ‘oku fakatau lahi ange pe foki ‘a e kau pisinisi mo e kau ma'u vāhenga lalahi ‘o tatau pe he Pule’anga mo e Sekitoa taautaha.

Ko e ki’i ‘ata nounou ‘oku ‘oatu ‘i ‘olunga neongo ‘oku ‘i ai mo e ngaahi ‘ata kehe ‘o e totongi tukuhau ka ‘oku mahino mei he fakatātā ko'eni ‘a kinautolu ‘oku nau fuesia ‘a e mamafa 'o e tukuhau ‘a ia ‘oku fakalele’aki hotau ki'i fonua.

‘Oku tau fa’a fakahua ‘aki foki ‘oku ‘i ai ‘a e tokolahi ‘e malava ketau fakalea ‘oku ‘ikai pe kenau totongi ‘e kinautolu ha tukuhau ‘i he fonua ka ko kinautolu ia ‘oku longoa’a taha ‘i he taimi ‘oku fakahoko ai ‘a e ngaahi tālanga faka-politikale, faka-sōsiale mo faka-‘ikonomika.

‘Oku fu’u mahu’inga ‘i he taimi tatau ke mahino’i ‘e he kakai ‘o e fonua ‘a e ngaahi konisepi mahu’inga ‘i he anga hono fakalele ‘oha fonua ‘o kau ai ‘a e tukuhau mo e founga hono totongi mo hono tanaki pea ke tau fakafuofua mei ai ‘a e lēvolo ‘oku nau longo pe mo ha’amo ‘a e fatongia mafatukituki koia kae mo’ui ‘a e fonua.

Nepituno Media Online © 2015. All rights reserved.