Notice
  • One of the files that is needed for the correct operation of the System - CW Gears plugin appears to be missing! Please install a fresh copy of the latest version to fix this issue.

Report comment

Te u toutou fakamaloo atu ai pe ki he kau Helo ‘a e mala’e ‘o e Ako, Saienisi mo e ‘Aati mo hono ke i toloaki ‘a e mataafi (mo e avaafi) mo tafunaki ‘a e talafu ‘o e ako mo e fekumi ki he ‘iloo mo e potoo mo ke i tu’uholoaki mo nofoaki ‘etau ki’i kaitunu vauvau ifo ni.

‘Oku ‘oatu ‘eku fakamalo loto hounga pea mo makehe ki a Hausia ki si’ono toutou ua’i mo hunuaki mai ‘etau tofunangaa he kuo kamata ke to e lalafu ke mo’ui lelei ‘a e mataafi (moe avaafi) ke kalala lelei hono toutou fokihi mo filihi ai ‘a e kaveinga mahu’inga ni.

Kuo kamata ke tatala mai e ngaahi matamata (moe avaava) kupenga na`a ne ke i ‘ufi’ufi’akaua ‘a e talanga mo e fakakakikihi ‘a e kau laufika mo e faifika ‘a e Saienisi (science) pea mo e ‘Aati (art) ‘i hono fakatatau mo fefakahoanaki ‘i he funga ‘o e ‘Iai (reality).

Tala ‘e ee, ko ia pe ‘oku tonuu. Tala ‘e ee ko ia pe ‘oku pasikaa. ‘O na fakataumu’a pe he sio-kita ka e ‘ikai (ko e sio-ki-tu’a) ke `omai ke nofo taha ‘a e sio-kita (way of seeing [reality]) mo e ‘Iai (way of being [reality]) ‘oku fai ki ai ‘a e sioo. Ko e fehu’i tefitoo leva, pe ‘oku tatau nai ‘a e sio-‘ae-kita mo e ‘Iai (reality) tau’ataina pe ‘iate ia pe, pea ‘o kapau ko ia mo mo’oni pea tali ia, pea ka ‘oku ‘ikai, pea ‘oku loi pea to e hoko atu ‘ae fekumii.

‘Oku kamata ke tekeutua mai ‘o hange ko Kao mo Tofua ta ko e ongo me’angaue pe ‘a e fika saianisii pea moe fika `aati ia, ‘o hange kuo toutou taukave mo lave ki ai ‘a Hufanga kimu’a ‘i hono tokonaki mai `a e kaveinga ‘etau kaitunu vauvau ni.

‘Oku toki vakili hake ‘a e mo’oni kuo ‘u’ufii ta ko e fa`u pe ‘a e ongo me’angaue ko e fika saienisi mo e fika ‘aati (‘o hange pe ko e leaa, komipiuta, telesikope, hele, motoka mo e akoo) ‘e he tangata ke nau lava `o makupusi ‘a e fihitu`u mo e fepakitu’u ‘o e ‘Iai (reality). Ne u ‘osi toutou fakamahino mo fakamanatu atu ‘a e ngaahi polopalema mo e fakatu’utamaki lahi ‘e tu’utu’unuku ki ai ko e tupu mei hono feto’oaki ‘e he fakakaukau mo e fakangaue ‘a e `Iai (reality) tau’ataina pe ‘iate ia, moe me`angaue (tool) ke fakatatau`aki `a e sio-‘ae-kita mo e `Iai (reality).

Kuo ‘osi toutounga fa’u mo pulusi tohi ‘a Hufanga mo taalanga’i ‘a e fihitu’u o e tatau, mo e potupotutatau ‘o e ‘Iai (reality) he funga ‘o e maauu ‘i hono liliu mei he tuukunga ‘o e ta’etatau, potupotukehekehe mo e palakuu he funga ‘o e felekeu mo e tokehekehe. ‘Oku toutou vaka mai heni e ngaahi ngeia ‘o e ‘Iai (reality), ‘a ia `oku tau lave fakamomenitale ai he ngaahi vaha’a ta kehekehe kotoa pe ‘i he’etau sio pe ki he kita mo e feinga ma’u pe ke toli’a ‘a e kita ka e ‘ikai ko e ma’u ‘e he kita ‘a e ‘ilo ‘o e mo’oni ‘a e ‘Iai (reality) tau’ataina pe ‘iate ia.

Te u kole keu aofangatuku ‘aki ‘etau kaitunu vavau mo pekepeke ifo ‘oku tau fai ni hono to e fakaamanatu ma’u atu ‘a e fakatata faka’uhinga mahino mo faingofua he va ‘o e pa’anga (currency) mo e fo`i ma (reality), ‘aki ‘a e fakakaukau fakafilosofia ko e me’angaue (tool) ko e (pa’anga) ko e fa’u pe ‘e he tangata ke fakamahu'inga 'aki 'a e me'a ko e fo’i ma 'i Natula (reality) (ko e ngaohi 'e he 'Otua).

‘O hange pe ko e lea akonaki malie 'a Sisu `i he tohi matoutoluu, 'e mahu’inga malie ange ki he puaka ka si ki ai ha fo’i ma he te ne kai ‘e ia ‘i hano li ki ai ha lau’i pa’anga (pe ko e mata’itofee he’ene tala fakatata loloto mo maliee) he ‘ikai ke ne kai 'e ia he 'oku namunoa he ko e ngaohi 'e he tangata, ka te ne toufofo 'e ia 'a e ma he ‘oku namukakala mo ifo vovo he ko e ngaahi ‘e he ‘Otua (mo Natula).

Na’e mahino lelei ‘a e fakakaukau fakafilosofia ni ki a 'Ulukalala (Feletoa) he 1806 hono lapasi 'a e vaka Poata Pilinisi ‘o tohi ‘e he kauvaka Palangii ‘a e hingoa ‘o ‘Ulukala he lau’ipepa ‘o lau mai ‘e Toki Ukamea (William Mariner) mo pehe "’Ulukalala" ka e tali atu ia, “‘O fefe ia he ko 'Ulukalala au ka e ‘ikai ko e lau’ipepa!”

Na’e to e mahino lelei ‘eni ki he fa’a lahi ‘i Vava’u he taimi na’e ki’I hongehonge ai ‘a e fonuaa, na’e fakatau ‘ufi he fakafaletolo `o e falekoloa BP (Burns Phillip) ‘i Neiafu, pea fakatau ai ‘e he tangata ‘ene kato ‘ufi ‘e taha (1) na’e fa’o ai ‘a e fo’i ‘ufi ‘e nima (5) ki he silini ‘e 4 (he lau pa’anga kalauni sovaleni) pea ne talaange ki he fa’aa, “‘Oku fu’u mamafa,” ka e tali atu 'e he fa’a, "Sai 'omai ‘eku kato ‘ufi ka ke ‘alu ‘o kai ho’o lau’i silinii!"

Leveleva e malanga kae tatau moe `ofa atu fau
PS: Kapau `oku ke fiu he toutou kai tunu vauvau mo pekepekee, pea fakaha mai ke tau afe ‘o fe’auhi to-talo mo tau-niu ‘o hangee ko ho’o faka’amu mo fokotu’uu.